URS-kollektiivilla on jälleen lähtökohdiltaan erittäin hämmentävä spefi-antologia viritteillä. Ohessa ote kirjoituskutsusta:

Nyt on aika laittaa radiosta soimaan reipasta haitarimusiikkia, kiskoa henkiset kumisaappaat jakoihinsa ja suunnata Lapin jänkälle tahi kaupungin sykkeeseen. Visioikaa menneistä päivistä nykyajan lasien läpi katsottuna, ja tarjotkaa novelleja Rillumapunk-antologiaan!

Wikipedia määrittelee rillumarein seuraavasti: “Rillumarei-nimitystä käytetään sodan jälkeen 1940- ja 1950-luvuilla ohjelmallisissa iltamissa esitetystä kuplettiperinnettä mukailevasta viihteestä.” Alan olennaisia elokuvia ovat Rovaniemen markkinoilla, Hei, rillumarei!, Lentävä kalakukko sekä Rantasalmen sulttaani.

Rillumareihin kuuluu rehti, jätkämäinen meno. Taidetta ja kaupunkilaisten kultturellia menoa ei suuremmin arvosteta tai ymmärretä, olennaista on oma vapaus mennä milloin ja minne haluaa. Tarinan voi sijoittaa Lapin erämaihin tai vaikkapa Helsinkiin, kunhan pääosassa on konstailematon tyyppi, jolla on iloinen mieli ja hyvät hoksottimet. Perinteisesti pääosa on kuulunut miehille, mutta nyt sellaiset rajoittavat, sukupuoleen sidotut tavat on syytä viskata romukoppaan.

Punk puolestaan on kapinaa. Kapinaa totuttua yhteiskuntajärjestystä ja vallanpitäjiä vastaan. Se on myös itsensä toteuttamista omin ehdoin, ulkonäkö valitaan omien mieltymysten mukaan ja luodaan itse. Joku leikkaa hiuksensa mohikaaniksi ja värjää vihreällä, toinen asennuttaa kyberneettisen raajan ja kolmas rakentaa höyrymechan. Punkkarit kuuntelevat ensin itseään, sitten vasta muita. On jokaisen oma tulkinta, millä tavoin punk ilmenee 50-lukulaisessa, suomalaisessa mielenmaisemassa.

Pakarinen_Helismaa_Ikavalko
Saloranta, Suntila, Jyrkäs. Pakarinen, Helismaa, Ikävalko.

Nyt siis kaikki kirjoittamisesta kiinnostuneet rohkeasti yhdistelemään rempseää meininkiä ja villejä scifi-ideoita! Lähtökohdat ainakin ovat niin mehukkaat, että ainakaan tylsää kokoelmaa tästä tuskin tulee.

Lue kirjoituskutsu täältä.