01Nintendo hemmotteli sekä amerikkalaisia että eurooppalaisia fanejaan kun 18.7. Virtual Consolelle julkaistiin kulttimaineeseen noussut Earthbound (japanissa Mother 2). Tämä Shigesato Itoin suunnittelema roolipeli-klassikko julkaistiin Japanissa elokuussa 1994, josta se rantautui Pohjois-Amerikkaan kesäkuussa 1995. Euroopassa ja Australiassa sarja ei nähnyt päivänvaloa ennen Virtual Console-julkaisua, ja kauan uskottiin ettei Earthbound koskaan saapuisi tarjontaan tekijänoikeuksellisista syistä.

02Palataan hetkeksi ajassa taakseppäin sarjan juurille. Oli heinäkuu 1989 ja ensimmäinen Mother-sarjan peli julkaistoon Japanissa. Sen ajan roolipeleille epätyypillisesti Mother sijoittui 1980-luvun Pohjois-Amerikkaan ja miekkojen ja taikojen sijaan aseina toimivat pesäpallomailat ja PSI-voimat.

Mother oli hitti Japanissa ja peliä myytiin noin 400 000 kappaletta, joten miksi sarja eli niin kauan hiljaiseloa? Mother oli määrätty lokalisoitavaksi Pohjois-Amerikassa ja sen oli määrä ilmestyä syksyllä 1991 nimellä Earthbound, mutta projekti pantiin jäihin. Mother oli huhujen mukaan täysin julkaisua vaille valmis paketti – ohjekirja ja pakkaus oli suunniteltu. Nintendo kuitenkin todennäköisesti piti riskinä julkaista paksulla vihkolla varustettua roolipeliä niin myöhään Nintendo Entertainment Systemin elämänkaaressa, koska roolipelit eivät olleet kovin suosittuja Japanin ulkopuolella.

03
Earthbound Zero

Vuonna 1998 fanit kuitenkin löysivät Motherin lokalisoidun prototyypin ja julkaisivat sen netissä nimellä Earthbound Zero. Käännös on alkuperäisen amerikkalaisen lokalisointitiimin tekemä ja sisältää mm. pidennetyn lopun, joka lisättiin pelin amerikanjulkaisua varten.

Mother 2 julkaistiin Japanissa elokuussa 1994. Viiden vuoden kehitystyö oli vaivan arvoista, sillä peli myi hyvin ja nousi ennen pitkää Weekly Famitsun top 30 -listan ykköseksi. Peli näki päivänvalon Pohjois-Amerikassa kesäkuussa 1995 nimellä Earthbound ja se tuli tavallista isommassa laatikossa pelioppaan kanssa. Vaikka Nintendo selvästi panosti pelin houkuttelevuuteen, se oli floppi, koska japanilaiset roolipelit olivat edelleen epäsuosittuja. Peli painui vuosiksi unholaan, vaikka kriitikot suosittelivatkin peliä, ja tavaratalot möivät varastonsa halvalla. Nykyään pelkästä pelikasetista maksetaan mansikoita, joten Virtual Console-julkaisu helpottaa etenkin niitä, jotka haluaisivat peliä päästä pelaamaan ilman sopuhintaisen kappaleen etsinnän vaivaa.

Earthbound, kuten edeltäjänsä Mother, on samalla tavalla ajalleen epätyypillinen roolipeli sijoittuen 90-luvulle. Kuten Motherissa, aseina toimivat miekkojen ja taikojen sijaan pesäpallomailat, paistinpannut ja PSI-voimat. Pelaaja nostaa rahaa pankkikortilla, soittaa isälleen tallentaakseen, parantaa itsensä hotelleissa ja sairaaloissa, matkustaa bussilla, shoppailee tavarataloissa ja taistelee muun muassa vihaisia tätejä ja ufoja vastaan. Pelin maailma Eagleland onkin eräänlainen parodia Pohjois-Amerikasta ja sisältää paljon viittauksia länsimaiseen kulttuuriin.

05Pelin päähahmo on nuori PSI-voimia omaava poika Ness, joka tempautuu suureen taisteluun meteoriitin laskeutuessa läheiselle kukkulalle. Pelin edetessä mukaan liittyvät myös PSI-voimat omaava lahjakas tyttö Paula, tutkijan DR. Andonautsin nerokas poika Jeff sekä itäisen valtakunnan prinssi Poo. Heidän tulee kukistaa paha galaktinen voima Giygas ennenkuin maailma on tuomittu.

Eagleland on suhteellisen suoraviivainen maailma, ja jokainen kaupunki on suunniteltu huolella. Latausruutuja ei ole, ja kaupungit yhdistyvät toisiinsa suhteellisen suoraviivaisesti erilaisten luolastojen ja teiden kautta. Tutkittavaa riittää suoraviivaisuudesta huolimatta.

Juoni avautuu sopivan rivakasti ja sivutehtäviä ei kamalasti ole esineiden metsästämisen lisäksi. Oma pelikelloni näytti hieman yli 30 tuntia. Peli on vuoropohjainen ja taistelut rullaavat mukavasti, varsinkin kokemuspisteiden kasvaessa. Earthboundin viholliset kuitenkin näkyvät ruudulla, joten satunnaisia taisteluja ei ole. Tämä yhdistettynä rajallisiin PSI-parannuspaikkoihin sekä inventaarion pienuuteen tuo peliin oman taktisen säväyksensä.

moonside2
Moonside

Pelaajan hahmojen kehittyessä peli myös laskee automaattisesti mikä todennäköisyys on voittaa vihollinen yhdellä vuorolla ja skippaa suoraan voittoruutuun tehden yleensä tavanomaisesta grindaamisesta todella helppoa ja vaivatonta. Pelin puolenvälin jälkeen grindaamista oli tullut harrastettua niin paljon, että kuvittelin loppupelin olevan liian helppo. Vaikka hahmoni hipoivat lopputaistelun tuntumassa maksimitasoa, paniikki valtasi kehoni useasti vihollislauman keskellä. Earthbound onkin omaan makuuni juuri sopivan haastava. Pelin tarina on myös ihastuttavan rikas populaarikulttuuriviittauksineen ja kiinnostavine hahmoineen. Earthbound saa aikaan jopa aitoa naurua ja kyyneleitä tarinankerronnallaan. Pelissä on todella vahva seikkailun ja löytämisen tuntu sekä sellainen lapsenomainen taika, joka useilta meiltä unohtuu vanhetessamme. Earthbound on viime kädessä koettava itse, jotta voi arvostaa sen maailmaa ja tarinankerrontaa täysin sydämin.

https://i0.wp.com/aavetaajuus.fi/wp-content/uploads/2013/09/01.png?fit=1024%2C640https://i0.wp.com/aavetaajuus.fi/wp-content/uploads/2013/09/01.png?resize=150%2C150hannaPeliarvostelutPelitPoiminnatEarthbound,konsolipelit,nintendo,peli-arvosteluNintendo hemmotteli sekä amerikkalaisia että eurooppalaisia fanejaan kun 18.7. Virtual Consolelle julkaistiin kulttimaineeseen noussut Earthbound (japanissa Mother 2). Tämä Shigesato Itoin suunnittelema roolipeli-klassikko julkaistiin Japanissa elokuussa 1994, josta se rantautui Pohjois-Amerikkaan kesäkuussa 1995. Euroopassa ja Australiassa sarja ei nähnyt päivänvaloa ennen Virtual Console-julkaisua, ja kauan uskottiin ettei Earthbound koskaan...