Atorox-palkitun Jussi Katajalan tuore novellikokoelma Korpin silmät kaiken näkevät ja muita yöpuolen tarinoita noudattaa alusta loppuun uskollisesti kauhugenren perinteitä. Kokoelma tarjoaa sekä hyvin klassista kauhukuvastoa vampyyreineen, ihmissusineen ja murhanhimoisine vainajineen että toisaalta myös vaikkapa kansantarujen syövereihin, Tukholman kaupunkilegendoihin sekä avaruuden tyhjyyteen asti ulottuvia pätkiä.

korpin_silmat_kaiken_nakevat_katajala

Kertomuksista monet paljastavat juuri oikean verran nimenomaan novellimuodossa, jossa paljon jätetään lukijan mielikuvituksen varaan. Katajala osaa hyödyntää etenkin loppuratkaisujen epävarmuutta varsin mainiosti, ja hahmojen lopullisen kohtalon jäädessä epäselväksi jää tilanne tietysti myös askarruttamaan lukijan mieltä, mikä onkin usein pelkkää kuolemaa hyytävämpi päätös. Juonen rakenne on useimmissa tarinoissa ylipäänsä toimiva, ja hallittu kerronta pitää paketin luontevasti kasassa.

Joidenkin tarinoiden kohdalla lyhykäisyys toimii tosin hieman huonommin, ja tuntuu ettei tunnelmaan ehdi kunnolla uppoutua eikä henkilökaartiin tutustua, saati kiintyä, ennen kuin veri jo lentää. Toisinaan kyse on enemmänkin siitä, että hahmot eivät ylipäänsä ole kovin samastuttavia tai sympatiaa herättäviä: esimerkiksi muuten todella onnistuneessa Rautakihlat-novellissa on vaikea toivoa hyvää päähenkilölle, sen verran jäätäviä ovat hänen motiivinsa, ja aloitusnovellin kännäävä kaveriporukka tuntuu melko geneeriseltä kauhuleffamateriaalilta enemmän kuin oikeilta ihmisiltä, joiden kohtalosta päätyisi aidosti välittämään sen suuremmin.

Toinen miinus liittyy välillä aavistuksen kankeaan kirjoitustyyliin, jossa lukijalle kerrotaan valtaosa tilanteen tunnelatauksesta melko suoraan tai kulunein sanankääntein. Tämä piirre ei vaivaa novelleista kaikkia yhtä suuresti, ja tietynlainen koruttomuus istuu sinänsä paikoin erittäin hyvin juuri pohjoismaiseen kauhuun, joten lukemaan uppoutuessa se häiritsee lopulta vähemmän kuin aluksi.

Yleisvaikutelmaksi opuksesta jää joka tapauksessa kaikenkarvainen kokonaisuus, josta selkeiden helmien lisäksi löytyy myös muutamia kylmemmäksi jättäviä novelleja. Monipuolisuus rakentaa tästä kokonaisuudesta lukemisen arvoisen: miljöön vaihtuessa aina novellien välillä joksikin täysin muuksi pysyy lukijan mielenkiinto yllä, eikä lukukokemus missään vaiheessa eksy puuduttavan puolelle. Kokoelma on varma valinta, jos perinteisistä elementeistä rakennettu, mutta silti vaihtelevista aiheista ammentava kotimainen kauhu maistuu.

Osuuskumman kustantaman kirjan voi tilata itselleen esimerkiksi Aavetaajuuden kaupasta.