Ohjaus, dramatisointi, äänisuunnittelu: Aarne Linden
Alkuperäisteos: H.P. Lovecraft -Call of Cthulhu (1926)
Suomennos: Ilkka Äärelä
Apulaisohjaus: Sanna-Mari Kirjalainen
Valot: Tomi Tikka
Tuotantokoordinaattori: Aino Järvi-Eskola
Rooleissa: Riina Nieminen, Linus Tuomenvirta, Jukka Hurjanen, Marko Löllö, Joona Tuoriniemi
Ikäraja: K-15

Esitykset: Tikkurilan Teatteri, Vinssisali. 26.8., 2.9., 17.9., 23.9., 24.9. Kaikki näytännöt kello 19.

Gustaf Johansen (Tuoriniemi) ja nimettömät kauhut. Kuva: Leena Tiuri/Tikkurilan Teatteri
Gustaf Johansen (Tuoriniemi) ja nimettömät kauhut. Kuva: Leena Tiuri/ Tikkurilan Teatteri

Tikkurilan Teatteri vieraili Jyväskylän Harrastajateatterikesässä 15.-17.7.2016. Lavalle nostettiin perinteistä puheteatteria, mutta tyylilajina oli teatterissa harvoin nähty kauhu, vieläpä H.P- Lovecraftin kosminen, ihmiselämän pienuuden ja merkityksettömyyden tiedostava kauhu. Sovituksena nähtiin Cthulhun kutsu (Call of Cthulhu, 1926). Ihan ensimmäistä kertaa Tikkurilan Teatteri ja ohjaaja-dramaturgi Aarne Linden eivät ole ylipappia kyydissä, sillä Linden on aiemmin ohjannut teatterille Charles Dexter Wardin tapauksen (The Case of Charles Dexter Ward, 1927), ja huhut kertovat, että seuraavaksi mies olisi tarttumassa Lovecraftin pienoisromaaniin Hulluuden vuorilla (At the Mountains of Madness, 1936).

Cthulhun kutsussa jääräpäinen ja rationaalinen toimittaja Frances Thurston (Riina Nieminen) saa setänsä George Angellin kuoltua tehtäväkseen viedä päätökseen hänen tutkimuksensa, jotka näyttävät käsittelevän kriittiselle tiedemiehelle sopimattomia aiheita: unia, kätkettyjä tarukaupunkeja, toisiinsa liittymättömiä luonnonilmiöitä, okkultismia ja muuta hämärää. Velvollisuudentunnon ja uteliaisuuden ajamana Frances tarttuu kuitenkin toimeen. Mikä on mystinen Cthulhu? Mikä on kauhistuttava R’lyeh? Miten oudot kuolemantapaukset, taitelijoiden painajaiset ja syrjäseutujen kultit liittyvät Angellin pakkomielteiseen tutkimukseen?

Mysteeriä murtamassa
Muinaista myyttiä murtamassa (vas.) Herrat Webb (Tuomenvirta), Hurjanen (Angell), Legrasse (Löllö) ja neiti Thurston (Nieminen). Kuva: Leena Tiuri/Tikkurilan teatteri

Kuten Lovecraft-tulkintaan sopiikin, näytetään kauhuja vain vähän, mutta niitä koetaan sitäkin enemmän. Se vähä mikä näkyy, on vain ihmisten tulkintaa näkemästään, irvokkaita veistoksia ja savitauluja. Enemmän pelataan äänen, valon ja varjon sekä vahvojen näyttelijänsuoritusten voimin. Pääroolissa nähtävä Riina Nieminen tekee säväyttävää työtä, ja tarvittaessa heijastaa hienosti herkkyyttä ja epätoivoa musertavien olemassaolon ja maailmankuvan kysymysten äärellä. Erityisen mieleenpainuva on myös Linus Tuomenvirran houruinen ja maaninen taiteilija Henry Wilcox sekä Joona Tuoriniemen kauheuksia kokenut merimies Gustaf Johansen. Myös Jukka Hurjanen ja Marko Löllö tekevät tasaista ja vakuuttavaa työtä tiukan asiallisena George Angellina sekä kultteja jahtaavana, näkemänsä häkellyttämänä komisario Legrassena.

Aarne Lindenin tarkasti ja selkeästi ohjaamana ja dramatisoimana Lovecraftin raskas ja kankea teksti herää eloon, ja viipyilevä, hienovarainen tyyli nappaa katsojan välittömästi mukaansa: mysteeri rakentuu, tunnelma tiivistyy, lopulta kauhu vyöryy näyttämön halki psyyken mustana vuorena, murskaten alleen kaikki totuudet maailmastamme. Lindenin synkeä äänisuunnittelu, 1920-lukulainen miljöö, ajan rahiseva jazz, Tomi Tikan kylmä valaistus, ja pelkistetty lavastus luovat näyttämökuvasta upean ja vieraan. Aikajatkumoa rikkova kerrontatapa ja tekstin määrä vaativat keskittymistä, mutta se palkitaan aidoin väristyksin. Cthulhu-myytosta ennestään tuntemattomille tarina voi jäädä hieman sekavaksi, sillä se on vain yksi sirpale Lovecraftin laajasta ja jäkipolvien ennestään kasvattamasta työstä. Ummikokatsojallekin esitys kuitenkin sopii, sillä ristiviittauksia muihin kertomuksiin ei juurikaan ole, ja lavalle aukeaviin kauhuihin on helppo heittäytyä.

Tikkurilan Teatterin Cthulhun kutsu on kunnianhimoista, rajua, hienovaraista ja taitavaa harrastajateatteria, joka tavoittaa Lovecraftin kylmän ja karmivan kauhumaailman erittäin tyylikkäästi ja alkuperäisteokselle uskollisesti. Hieman yli tunnin mittainen näytelmä tarjoaa katsojalleen näkyjä ihmisen näkökyvyn rajamailta, niistä mustista kivikuiluista, joissa nimettömät kauhut, ja oma merkityksettömyytemme universumin kylmien tähtisilmien alla uinuvat.

Katsomoon tahtovien kannattaa toimia nopeasti, edellisellä esityskaudellaan Cthulhun kutsu myytiin nopeasti loppuun.

Kirjoittaja on keskisuomalainen harrastajanäyttelijä ja teatteriaktiivi.