{"id":47,"date":"2018-10-02T12:56:20","date_gmt":"2018-10-02T09:56:20","guid":{"rendered":"http:\/\/aavetaajuus.fi\/mielikuvaprojektori\/?p=47"},"modified":"2018-10-02T12:59:00","modified_gmt":"2018-10-02T09:59:00","slug":"mita-audiodraama-on","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/aavetaajuus.fi\/mielikuvaprojektori\/mita-audiodraama-on\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 audiodraama on?"},"content":{"rendered":"<p>Kuunnelman, eli audiodraaman l\u00e4ht\u00f6kohta on tietenkin draama. <strong>Yrj\u00f6 Hosiaisluoman<\/strong> m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan draama on &#8221;n\u00e4yttelij\u00f6iden yleis\u00f6lle teatterin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 tai vastaavalla esitett\u00e4v\u00e4ksi tarkoitettu kirjallisuudenlaji, jossa inhimillist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 kuvataan nykyhetkisen\u00e4 toimintana dialogin ja monologin avulla.&#8221; Draaman tapahtumat tapahtuvat siis nykyhetkess\u00e4 \u2013 oli nykyhetki sitten sijoitettu nykyisyyteen, tulevaisuuteen tai menneisyyteen. Puhtaimmillaan draama on tapahtumien keskell\u00e4 olemista ja niiden kokemista reaaliajassa.<\/p>\n<p>Audiodraaman luonnetta voi l\u00e4hte\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n pohtimalla sit\u00e4, mik\u00e4 tekisi kuunnelmasta mahdollisimman kuunnelmallisen.<\/p>\n<p>Elokuvailmaisun ajatellaan yleisesti olevan erityisen elokuvallista, jos se kuljettaa tarinaa ainoastaan kuvien ja niiden yhdist\u00e4misest\u00e4 syntyv\u00e4n montaasin avulla. T\u00e4ll\u00f6in dialogin tahmaama kuvakerronta n\u00e4hd\u00e4\u00e4n askeleena elokuvallisuudesta poisp\u00e4in, puhumattakaan erillisest\u00e4 kertoja\u00e4\u00e4nest\u00e4, joka saa jokaisen elokuvapuristin heti kananlihalle.<\/p>\n<p>Kuunnelman ei ole varsinaisesti mahdollista kuljettaa tarinaa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n dialogittomien \u00e4\u00e4nikuvien avulla, vaikka sit\u00e4kin on toki yritetty. T\u00e4st\u00e4 klassinen esimerkki on <strong>Andrew Sachsin<\/strong> trilleri\u00a0<a href=\"https:\/\/soundcloud.com\/bronaanorb\/andrew-sachs-the-revenge\">The Revenge<\/a> vuodelta 1978.<\/p>\n<p>Dialogiton kuunnelma on j\u00e4\u00e4nyt marginaaliseksi ilmi\u00f6ksi, sill\u00e4 se ravistaa helposti kerronnallisuuden harteiltaan ja kehittyy \u00e4\u00e4nitaiteeksi. Mahdollisimman kuunnelmallinen kuunnelma siis sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 dialogin avulla esitetty\u00e4 toimintaa.<\/p>\n<p>Kuunnelmissa tehoste- ja ambienssi\u00e4\u00e4nien kerronnallisuuden osuus vaihtelee. Yleens\u00e4 tehosteiden ja ambienssin rooli on l\u00e4hinn\u00e4 auttaa kuuntelijaa pysym\u00e4\u00e4n k\u00e4rryill\u00e4 tapahtumista ja tapahtumapaikoista. Oleellinen informaatio pyrit\u00e4\u00e4n v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n dialogin kautta, koska pelkkiin tehosteisiin nojautuessa kuuntelija joutuu p\u00e4\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n tapahtumien kulun, mik\u00e4 saattaa tehd\u00e4 kuunnelman seuraamisesta tarpeettoman raskasta ja altistaa v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksille.<\/p>\n<p>Dialogiin perustuvasta draamasta ovat esimerkkin\u00e4 vaikkapa maanmainiot <a href=\"https:\/\/areena.yle.fi\/1-4165694\">Knalli ja sateenvarjo<\/a> -tilannekomediat.<\/p>\n<p>Dialogin ohella draamaan on aina kuulunut my\u00f6s monologi. Itse asiassa draama kehittyi antiikin Kreikassa kuoronjohtajan yksinpuhelusta kahden ja sitten kolmen n\u00e4yttelij\u00e4n esityksiksi.<\/p>\n<p>Monologi voi olla draaman henkil\u00f6n sis\u00e4ist\u00e4 monologia, jossa h\u00e4n sanallistaa ajatuksiaan ja tuo ilmi muutoin n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 sis\u00e4isi\u00e4 prosesseja. T\u00e4st\u00e4 klassinen esimerkki on kovaksikeitetyist\u00e4 dekkareista tuttu min\u00e4-kertoja. Tyyliin voi tutustua vaikka Radioteatterin <a href=\"http:\/\/areena.yle.fi\/1-4469067\">Marlowe<\/a>-dramatisoinneissa.<\/p>\n<p>Monologia voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s asioiden nopeuttamiseen silloin, kun draama kertoo tapahtumista, joita ei saada ahdettua nykyhetkisen toiminnan kehykseen. My\u00f6s tapahtumia taustoittava monologi hypp\u00e4\u00e4 pois nykyhetkisest\u00e4 toiminnasta. N\u00e4iss\u00e4 tapauksissa monologin esitt\u00e4j\u00e4 voi olla draamaan t\u00e4ysin kuulumaton tai sivusta seuraava kertoja.<\/p>\n<p>Er\u00e4s draamakirjailijoiden, varsinkin elokuva- ja tv-k\u00e4sikirjoittajien, rakkaimmista mantroista on &#8221;show, don&#8217;t tell&#8221;, mik\u00e4 on johtanut kertoja\u00e4\u00e4nen karsastamiseen. My\u00f6s aloittelevia prosaisteja ohjestetaan monesti &#8221;n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ei kertomaan&#8221;. Yleens\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ohje onkin syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, sill\u00e4 tapahtumien kokemuksellinen ja aistillinen kuvaileminen on lukijan kannalta usein paljon kiinnostavampaa kuin niist\u00e4 ylimalkaan kertominen. Kertominen on kuitenkin oleellinen osa proosan v\u00e4lineist\u00f6\u00e4, joten siit\u00e4 ei ole syyt\u00e4 &#8211; eik\u00e4 edes mahdollista p\u00e4\u00e4st\u00e4 kokonaan eroon.<\/p>\n<p>Kertoja, eli narraatio on tehokas v\u00e4line my\u00f6s audiodraamassa. Etev\u00e4sti k\u00e4ytettyn\u00e4 kertoja pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 draaman nykyhetkisyyden ja samalla mahdollistaa dialogia laajemman ymp\u00e4rist\u00f6n, tapahtumien, mielenliikkeiden ja taustojen kuvailun. Kertoja ei ole audiodraamalle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n elementti, mutta sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja usein tarpeellisena ilmaisun v\u00e4lineen\u00e4. Varsinkin proosatekstien pohjalta tehdyt dramatisoinnit k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t usein raskaasti narraatiota. Esimerkiksi Radioteatterin <a href=\"https:\/\/areena.yle.fi\/1-4172550\">Sinuhe<\/a> alkaa yli kymmenminuuttisella, hyvin kirjaisella, min\u00e4muotoisella narraatiolla, jota tosin kuunnelman keinovalikoimaa k\u00e4ytt\u00e4en pilkotaan musiikilla ja \u00e4\u00e4nitehosteilla.<\/p>\n<p>Kertojan roolin yh\u00e4 kasvaessa draama l\u00e4hestyy proosaa. Kuunnelma luisuu \u00e4\u00e4nikirjaksi.<\/p>\n<p><strong>Jack J. Ward<\/strong> on kehitellyt mallia, johon jokaisen kuunnelman voi sijoittaa. L\u00e4ht\u00f6kohtana on puhdas draama, josta narraation osuutta lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 edet\u00e4\u00e4n proosaan. Wardin mainion analyysin voi kuunnella <a href=\"http:\/\/sonicsociety.org\/sonic-speaks-0139-my-unified-field-theory-of-audio-drama-part-i\/\">t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n<p>Ward lis\u00e4\u00e4 kahden pisteen ja n\u00e4iden v\u00e4lisen janan lis\u00e4ksi kuvioon my\u00f6s kolmannen pisteen, joka kuvaa audiodraaman kokeellisuutta, kerronnan rajojen kokeilemista ja hajottamista. Tarinoiden ajallisia rakenteita muokataan, &#8221;nelj\u00e4s sein\u00e4&#8221; saatetaan rikkoa, \u00e4\u00e4nimaailmat, ajatuksenvirta ja musiikki saatetaan tuoda etualalle. Moderni radiokuunnelma hakee uusia muotoja ja tuoreutta usein juuri kokeilevuuden kautta. Perinteisen Knalli ja sateenvarjo -kerronnan oheen kehitell\u00e4\u00e4n ennenkuulumattomia tarinankerronnan muotoja ja pyrit\u00e4\u00e4n kohti kokemuksellisuutta ja tunteiden syvemp\u00e4\u00e4n ilmaisua. Kokeilevammasta tyylist\u00e4 esimerkkin\u00e4 Kristian Smedsin ravisuttava <a href=\"https:\/\/areena.yle.fi\/1-4079737\">J\u00e4\u00e4kuvia<\/a> ja William S. Burroughsin kokeilevaan romaaniin perustuva <a href=\"http:\/\/areena.yle.fi\/1-4531945\">Alaston lounas<\/a>.<\/p>\n<p>Kokeellisuuden vallatessa riitt\u00e4v\u00e4sti alaa p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n johonkin ambient-musiikin, Musique Concreten ja \u00e4\u00e4ni-installaatioden salaper\u00e4iseen maailmaan.<\/p>\n<p>N\u00e4ist\u00e4 kolmesta pisteest\u00e4 muodostunut kolmio pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n laajan skaalan monenlaista audiodraamaa. Audiodraama on siis taidemuoto, joka k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 draamallisia ett\u00e4 proosasta kerrontatekniikoita \u2013 unohtamatta sanattoman kerronnan arsenaalia: musiikkia, tehosteita ja hiljaisuutta.<\/p>\n<p>Audiodraaman kent\u00e4lt\u00e4 kuuntelijan on mahdollista valita mieltymystens\u00e4 mukaista kuunneltavaa. Valikoima vaihtelee tiukkaan leikatuista lyhyist\u00e4 ryk\u00e4isyist\u00e4 monikymmentuntisiin sarjakokonaisuuksiin, komediasta kauhuun, kokeellisesta kirjalliseen. Jokaiselle on tarjolla jotain.<\/p>\n<p>Artikkelikuva: <a href=\"https:\/\/flic.kr\/p\/futssE\">Sascha Kohlmann<\/a> CC BY-SA 2.0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kuunnelman, eli audiodraaman l\u00e4ht\u00f6kohta on tietenkin draama. Yrj\u00f6 Hosiaisluoman m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan draama on &#8221;n\u00e4yttelij\u00f6iden yleis\u00f6lle teatterin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 tai vastaavalla esitett\u00e4v\u00e4ksi tarkoitettu kirjallisuudenlaji, jossa inhimillist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 kuvataan nykyhetkisen\u00e4 toimintana dialogin ja monologin avulla.&#8221; Draaman tapahtumat tapahtuvat siis nykyhetkess\u00e4 \u2013 oli nykyhetki sitten sijoitettu nykyisyyteen, tulevaisuuteen tai menneisyyteen. Puhtaimmillaan draama on tapahtumien keskell\u00e4 olemista ja niiden kokemista reaaliajassa.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":48,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"spay_email":"","jetpack_publicize_message":""},"categories":[13],"tags":[15,14,17,16,21,18,20,2,19],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i2.wp.com\/aavetaajuus.fi\/mielikuvaprojektori\/wp-content\/uploads\/sites\/12\/2018\/10\/9511213674_9ff4119fc9_k.jpg?fit=2048%2C1463&ssl=1","jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/pabC3i-L","jetpack-related-posts":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/aavetaajuus.fi\/mielikuvaprojektori\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/47"}],"collection":[{"href":"https:\/\/aavetaajuus.fi\/mielikuvaprojektori\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/aavetaajuus.fi\/mielikuvaprojektori\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/aavetaajuus.fi\/mielikuvaprojektori\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/aavetaajuus.fi\/mielikuvaprojektori\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=47"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/aavetaajuus.fi\/mielikuvaprojektori\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/47\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":51,"href":"https:\/\/aavetaajuus.fi\/mielikuvaprojektori\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/47\/revisions\/51"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/aavetaajuus.fi\/mielikuvaprojektori\/wp-json\/wp\/v2\/media\/48"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/aavetaajuus.fi\/mielikuvaprojektori\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=47"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/aavetaajuus.fi\/mielikuvaprojektori\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=47"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/aavetaajuus.fi\/mielikuvaprojektori\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=47"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}