{"id":388,"date":"2016-10-16T19:08:53","date_gmt":"2016-10-16T16:08:53","guid":{"rendered":"http:\/\/aavetaajuus.fi\/totuuselokuvasta\/?p=388"},"modified":"2016-10-17T07:12:05","modified_gmt":"2016-10-17T04:12:05","slug":"kirjasta-elokuvaksi-ilmestyskirja-nyt","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/aavetaajuus.fi\/totuuselokuvasta\/2016\/10\/16\/kirjasta-elokuvaksi-ilmestyskirja-nyt\/","title":{"rendered":"Kirjasta elokuvaksi: Ilmestyskirja. Nyt"},"content":{"rendered":"

Kirjoitin aikaisemmin kirjoista tehtyjen elokuva-adaptaatioiden problematiikasta<\/a>; kuinka erilaisen kerrontatyylin takia lukijaa koukuttava kirja ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 k\u00e4\u00e4nny suoraan koukuttavaksi elokuvaksi, ja kuinka elokuvaa tehdess\u00e4 on otettava taiteellisia vapauksia juurikin siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 elokuvassa kerronta toimii aivan eri tavalla kuin kirjassa.<\/p>\n

Seuraavassa tekstiss\u00e4 k\u00e4sittelen Joseph Conradin<\/a> teosta Pimeyden syd\u00e4n<\/em><\/a>, johon Francis Ford Coppolan<\/a> noin kahdeksankymment\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin ohjaama elokuva Ilmestyskirja. Nyt<\/em><\/a> (1979) l\u00f6yh\u00e4sti perustuu.<\/p>\n

\u2234<\/p>\n

KIRJA: PIMEYDEN SYD\u00c4N<\/strong><\/p>\n

Kustannusosakeyhti\u00f6 Otava 1968
\nK\u00e4\u00e4nn\u00f6s: Kristiina Kivivuori<\/p>\n

<\/a>Joseph Conrad (1857-1924) oli ven\u00e4l\u00e4issyntyinen, mutta sittemmin Englantiin asettunut kirjailija, jonka kaksikymment\u00e4 vuotta kest\u00e4nyt ura merimiehen\u00e4 n\u00e4kyy vahvasti h\u00e4nen teoksissaan. Alunperin jatkokertomuksena Blackwood’s Magazine <\/a>-lehdess\u00e4 vuonna 1899 ilmestynyt Pimeyden syd\u00e4n kertoo englantilaisesta miehest\u00e4, joka matkaa pimeimp\u00e4\u00e4n Afrikkaan tavatakseen mystisen norsunluukauppiaan, Kurtzin, joka matkan aikana muuttuu pikku hiljaa kirjan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6lle pakkomielteeksi.<\/p>\n

Pimeyden syd\u00e4n alkaa Englannista, pienelt\u00e4 puurelta joka seilaa Thames-jokea. Purren kyydiss\u00e4 on joukko miehi\u00e4, joista yksi, kirjan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Charlie Marlow, alkaa kertoa tarinaa tekem\u00e4st\u00e4\u00e4n matkasta Afrikkaan.<\/p>\n

Kirja on suurelta osin suoraa sitaattia Marlow’n puheesta. Tarina kulkee tajunnanvirtana, kadottaen v\u00e4lill\u00e4 punaisen lankansa Marlow’n uppoutuessa kertomukseensa ja syvimpiin tuntemuksiinsa. Virkkeiden ollessa pitki\u00e4 ja kappaleiden jopa sivujen mittaisia, v\u00e4itt\u00e4isin tekstin olevan ajoittain suht raskasta luettavaa.<\/p>\n

Marlow kertoo halunneensa t\u00f6ihin h\u00f6yrylaivan kapteeniksi Afrikkaan, jonne lopulta p\u00e4\u00e4seekin er\u00e4\u00e4n belgialaisen norsunluuta hankkivan kauppayhti\u00f6n leiviss\u00e4. Asiat eiv\u00e4t mene aivan kuten Marlow oli suunnitellut, eik\u00e4 Afrikka, tarkemmin Kongo<\/a>, osoittaudu h\u00e4nen odotustensa mukaiseksi, vaan villimm\u00e4ksi ja vaarallisemmaksi maailmankolkaksi. H\u00e4n tapaa kauppayhti\u00f6n edustajia, joilta kuulee ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Kongojoen<\/a> varrella tukikohtaansa pit\u00e4v\u00e4st\u00e4 norsunluuagentti Kurtzista.<\/p>\n

Marlow aloittaa matkansa Kongojokea yl\u00f6s tavatakseen herra Kurtzin, josta kuulee matkan edetess\u00e4 lis\u00e4\u00e4. Ajatus Kurtzin tapaamisesta muuttuu Marlow’lle pakkomielteeksi. Vaikkei Marlow ole tavannut Kurtzia, tai ehk\u00e4 juuri siksi, Kurtz saa h\u00e4nen mieless\u00e4\u00e4n eeppiset mittasuhteet samalla kun Marlow alkaa menett\u00e4\u00e4 otettaan todellisuudesta.<\/p>\n

Matkallaan Marlow kohtaa muita norsunluukauppaan liittyvi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4, joilla on erilaisia agendoja sek\u00e4 mielipiteit\u00e4 Kurtzista ja siit\u00e4 mit\u00e4 h\u00e4nelle tulisi tehd\u00e4. Yksi h\u00e4nen kohtaamistaan henkil\u00f6ist\u00e4 on nuori ven\u00e4l\u00e4inen mies, jonka Marlow kohtaa rantauduttuaan Kurtzin leiriin l\u00e4hettyville. Mies on aivan Kurtzin pauloissa ja pit\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 l\u00e4hes jumalanaan. Tulee selv\u00e4ksi, ett\u00e4 Kurtz on kova mies puhumaan, h\u00e4n on \u00c4\u00e4ni<\/em>, josta virtaa rauhoittava totuus.<\/p>\n

Lopulta Marlow kohtaa Kurtzin, joka on kuihtunut ja jostain eksoottisesta taudista k\u00e4rsiv\u00e4, l\u00e4hes voimaton mies. Kurtz vaikuttaa kuitenkin ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4n maailmaa paremmin kuin kukaan, mik\u00e4 synnytt\u00e4\u00e4 Marlow’ssa sis\u00e4isi\u00e4 ristiriitoja. Kurtzia ymp\u00e4r\u00f6i alkuasukasheimo, joka pit\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 jonkinlaisena johtajanaan.<\/p>\n

Marlow l\u00e4htee viem\u00e4\u00e4n Kurtzia kohti Kongojoen suistoa, mutta Kurtz kuolee matkalla. My\u00f6hemmin Marlow k\u00e4y tapaamassa Kurtzin Englannissa asuvaa kihlattua, jonka kanssa keskustelee siit\u00e4, kuinka suuri ja hyv\u00e4 ihminen Kurtz oli.<\/p>\n

Marlow’n tarina p\u00e4\u00e4ttyy t\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n

\u2234<\/p>\n

ELOKUVA: ILMESTYSKIRJA. NYT<\/strong><\/p>\n

\"apocalypseposter\"<\/a>Francis Ford Coppolan ohjaama, vuonna 1979 julkaistu elokuva Ilmestyskirja. Nyt pohjaa tarinansa l\u00f6yh\u00e4sti Conradin teokseen. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat Vietnamin sodan<\/a> aikaiseen kaakkois-Aasiaan, miss\u00e4 amerikkalainen erikoisjoukkojen sotilas saa salamurhateht\u00e4v\u00e4n. Pimeyden syd\u00e4men lis\u00e4ksi Ilmestyskirja. Nyt on ammentanut Michael Herrin<\/a> kirjasta Dispatches<\/em><\/a> (1977), jossa kuvataan Vietnamin sotaa siell\u00e4 olleiden amerikkalaisten sotilaiden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Herr oli itse Vietnam-veteraani, samoin kuin kaikki kirjaa varten haastatellut henkil\u00f6t. Dispatches ei ole kaunokirjallisuutta, vaan sen kertomat tarinat ovat totta. Dispatchesista elokuva k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ainoastaan henkil\u00f6kuvauksia.<\/p>\n

Elokuvan alussa kapteeni Ben Willard (Martin Sheen<\/a>) saa teht\u00e4v\u00e4n: h\u00e4nen on matkustettava Kambodzaan<\/a> ja tapettava eversti Walter E. Kurtz (Marlon Brando<\/a>), jonka oletetaan tulleen hulluksi. Willard saa avukseen pienen jokilaivan kapteenin miehist\u00f6ineen, jonka teht\u00e4v\u00e4 on kuljettaa h\u00e4net Kambodzaan ja aina m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4 asti. Alkaa matka kohti ihmisyyden kuolemaa, pimeyden syd\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n

En rupea referoimaan elokuvaa, vaan oletan, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 teksti\u00e4 lukeville Ilmestyskirja. Nyt on tuttu teos. Mik\u00e4li n\u00e4in ei ole, suosittelen katsomaan elokuvan heti ensitilassa. Kyseess\u00e4 on t\u00e4yden viiden t\u00e4hden elokuva ja mestariteos.<\/p>\n

\u2234<\/p>\n

EROJA JA YHTENEV\u00c4ISYYKSI\u00c4<\/strong><\/p>\n

Kuten aikaisemmin mainitsin, Ilmestyskirja. Nyt pohjautuu vain l\u00f6yh\u00e4sti Pimeyden syd\u00e4meen. Teoksissa on kutenkin selvi\u00e4 yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4.<\/p>\n

\"willard\"<\/a>L\u00e4hdet\u00e4\u00e4n ajatuksesta, ett\u00e4 kirjan Marlow ja elokuvan Willard ovat yksi ja sama henkil\u00f6, sill\u00e4 he tavallaan kokevat saman kohtalon ja ennen kaikkea ovat teoksiensa protagonisteja. Vaikka molemmille Kurtzista tulee pakkomielle, hahmojen motivaatio on ensimm\u00e4inen ja suurin eroavaisuus: Marlow haluaa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tavata Kurtzin, koska uskoo tapaamisen tuovan h\u00e4nelle henkist\u00e4 p\u00e4\u00e4omaa, jotain suurta, jonka alitajuisesti tiet\u00e4\u00e4 kasvattavan h\u00e4nt\u00e4 ihmisen\u00e4. Kurtz on Marlowlle ik\u00e4\u00e4n kuin mentori, jota h\u00e4n ei ole koskaan tavannut. Vietnamin sotaan kyll\u00e4styneelle ja PTSD<\/a>:st\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4lle Willardille teht\u00e4v\u00e4, Kurtzin eliminointi, antaa merkityksen ja syyn el\u00e4\u00e4. Ilman t\u00e4t\u00e4 h\u00e4n kokee olevansa hy\u00f6dyt\u00f6n. Kurtz on molempien p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4, mutta eri syist\u00e4.<\/p>\n

Elokuvan alkupuoliskolla on vain muodollisia yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 Conradin kirjaan. Voidaan ajatella, ett\u00e4 Marlow’n matkaa rytmitt\u00e4v\u00e4t pys\u00e4hdykset Kongojoen varrella sijaitsevilla kauppa-asemilla ja kohtaamiset eri henkil\u00f6iden kanssa on esitetty my\u00f6s elokuvassa, kun Willard tapaa eri Yhdysvaltojen armeijan, ilmavoimien ja merijalkav\u00e4en henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 sek\u00e4 redux-versiossa<\/a> kumipuuplantaasilla asuvat ranskalaiset matkan edetess\u00e4. N\u00e4ill\u00e4 kohtaamisilla ei kuitenkaan ole mink\u00e4\u00e4nlaista sis\u00e4ll\u00f6llist\u00e4 yht\u00e4l\u00e4isyytt\u00e4. Pimeyden syd\u00e4mess\u00e4 kohtaamisissa keskityt\u00e4\u00e4n hyvin vahvasti Kurtziin henkil\u00f6n\u00e4, kun taas Ilmestyskirja. Nyt kuvaa k\u00e4ynniss\u00e4 olevaa konfliktia eri n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n

Selke\u00e4sti tunnistettavat yht\u00e4l\u00e4isyydet l\u00f6ytyv\u00e4t teosten loppupuoliskolta, kun saavutaan Kurtzin vaikutuksen piiriin:<\/p>\n

Ensimm\u00e4isen\u00e4 elementtin\u00e4 alkuasukkaiden ampuma nuolisade, johon jokilaiva joutuu. T\u00e4m\u00e4 esiintyy molemmissa teoksissa hyvin samankaltaisena. Elokuvassa Dennis Hopperin<\/a> n\u00e4yttelem\u00e4 amerikkalainen kuvajournalisti huudattaa sireeni\u00e4, joka karkoittaa alkuasukkaat syvemm\u00e4lle viidakkoon. Kirjassa Marlow huudattaa jokilaivan h\u00f6yrypilli\u00e4, vaikutuksen ollessa t\u00e4ysin samanlainen. Molemmissa teoksissa alkuasukkaat jumaloivat Kurtzia.<\/p>\n

\"tribe\"<\/a><\/p>\n

Ilmestyskirja. Nytin kuvajournalisti on humaltunut Kurtzista. Pimeyden syd\u00e4mess\u00e4 esiintyy my\u00f6s vastaavanlainen hahmo, h\u00e4n tosin on nuori, ven\u00e4l\u00e4inen merimies, joka kuvajournalistin tavoin j\u00e4\u00e4 nimett\u00f6m\u00e4ksi. Molemmat hahmot ovat maanisia, Kurtzin ylivertaisuuden vallassa, he molemmat ovat menett\u00e4neet otteensa minuudestaan ja ovat astuneet hulluuden reunan yli – tai toisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta ovat saavuttaneet yhteyden maailmaan ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n hukkaamalla egonsa. Konkretian tasolla hahmoja yhdist\u00e4\u00e4 my\u00f6s tupakan pummiminen Marlowlta\/Willardilta.<\/p>\n

Huomioitava yht\u00e4l\u00e4isyys elokuvan ja kirjan v\u00e4lill\u00e4 ovat my\u00f6s Kurtzin majapaikan edess\u00e4 komeilevat irtileikatut p\u00e4\u00e4t. Elokuvassa p\u00e4\u00e4t on sijoitettu temppelin portaille, kun taas kirjassa p\u00e4\u00e4t on ly\u00f6ty seip\u00e4\u00e4n p\u00e4ihin, jotka muodostavat aidan Kurtzin tukikohdan ymp\u00e4rill\u00e4.<\/p>\n

Itse Kurtz on hyvin erilainen kun verrataan kirjaa ja elokuvaa kesken\u00e4\u00e4n. Kirjassa Kurtzia kuvaillaan:<\/p>\n

”H\u00e4n n\u00e4ytti ainakin seitsem\u00e4n jalkaa pitk\u00e4lt\u00e4. Peite oli valahtanut pois h\u00e4nen p\u00e4\u00e4lt\u00e4\u00e4n, ja h\u00e4nen ruumiinsa kohosi sen alta surkeana ja karmivana kuin k\u00e4\u00e4rinliinojen sis\u00e4st\u00e4. Min\u00e4 n\u00e4in, miten kylkiluiden muodostama h\u00e4kki kauttaaltansa kohoili, miten k\u00e4sivarren luut heiluivat. H\u00e4n oli kuin eloonher\u00e4nnyt kuoleman kuva, vanhasta norsunluusta veistetty, herist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 uhkaavasti k\u00e4tt\u00e4\u00e4n liikkumattomalle miesjoukolle, joka oli tummaa, v\u00e4lkkyv\u00e4\u00e4 pronssia. N\u00e4in h\u00e4nen avaavan suunsa ammolleen – se teki h\u00e4net omituisen ahneen n\u00e4k\u00f6iseksi, ik\u00e4\u00e4 kuin h\u00e4n olisi halunnut nielaista kaiken ilman, kaiken maan, kaikki ihmiset silmiens\u00e4 edest\u00e4.”<\/em> (s. 122)<\/p>\n

Fra\"kurtz\"<\/a>ncis Ford Coppola pestasi Marlon Brandon n\u00e4yttelem\u00e4\u00e4n elokuvaan Kurtzia. Coppola koki suuren yll\u00e4tyksen, kun Brando saapui kuvauksiin p\u00f6h\u00f6ttyneen\u00e4 ja isomahaisena. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 Coppola p\u00e4\u00e4tyi kuvaamaan Brandoa ainoastaan varjojen peitt\u00e4m\u00e4n\u00e4, joka tekee h\u00e4nen kohtauksistaan ikimuistettavia. Kohtaus jossa Kurtz n\u00e4hd\u00e4\u00e4n seisomassa \u00f6isen temppelins\u00e4 suuaukolla, Kurtzina ei n\u00e4hd\u00e4 Brandoa vaan h\u00e4nt\u00e4 muistuttava sijaisn\u00e4yttelij\u00e4. T\u00e4st\u00e4kin huolimatta elokuvan Kurtz n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olleen ruoka-aikaan kotona, eik\u00e4 hyv\u00e4ll\u00e4 tahdollakaan muistuta kirjan riutunutta ja sairauden n\u00e4\u00e4nnytt\u00e4m\u00e4\u00e4 Kurtzia.<\/p>\n

My\u00f6s Kurtzin viimeiset hetket ovat sek\u00e4 kirjassa ett\u00e4 elokuvassa t\u00e4ysin identtiset:<\/p>\n

”H\u00e4n huusi kuiskaten jollekin mielikuvalle, jollekin n\u00e4ylle – kaksi kertaa h\u00e4n huudahti, ja h\u00e4nen huutonsa oli tuskin muuta kuin henk\u00e4ys -:<\/em>
\n ”Kauhu! Kauhu!”<\/em><\/p>\n

\u2234<\/p>\n

Pimeyden syd\u00e4n on kirjoitettu yli puoli vuosisataa ennen Vietnamin sodan alkua, ja koska Ilmestyskirja. Nyt sitoo tapahtumat vahvasti itse sotaan, voisi \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n kuvitella, ettei n\u00e4ill\u00e4 teoksilla ole juuri mit\u00e4\u00e4n yhteist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on tavallaan totta ja tavallaan ei. Ilmestyskirja. Nyt perustuu l\u00f6yh\u00e4sti Pimeyden syd\u00e4meen, mutta molempien teosten ydin ja sanoma on sama. Ne k\u00e4sittelev\u00e4t itsens\u00e4 kadottamasti ja suuremman kontekstin ymm\u00e4rryst\u00e4, miss\u00e4 omalla itsell\u00e4 ja omalla el\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ei ole merkityst\u00e4. Kurtzin oppien ja ajatusten henki on molemmissa teoksissa sama ja n\u00e4iss\u00e4 tarinoissa lopulta on kyse el\u00e4m\u00e4n paradoksista. Hulluudesta.<\/p>\n

Mik\u00e4li knoppitieto Ilmestyskirja. Nytist\u00e4 kiinnostaa, kannattaa katsoa MoonTv:lt\u00e4 Hikisten leffan\u00f6rttien jakso<\/a>, joka k\u00e4sittelee Vietnamin sotaan sijoittuvia elokuvia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjoitin aikaisemmin kirjoista tehtyjen elokuva-adaptaatioiden problematiikasta; kuinka erilaisen kerrontatyylin takia lukijaa koukuttava kirja ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 k\u00e4\u00e4nny suoraan koukuttavaksi elokuvaksi, ja kuinka elokuvaa tehdess\u00e4 on otettava taiteellisia vapauksia juurikin siit\u00e4 syyst\u00e4, […]<\/p>\n","protected":false},"author":27,"featured_media":443,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[239],"tags":[244,251,248,243,238,245,240,250,249,247,241,242,246],"jetpack_featured_media_url":"http:\/\/aavetaajuus.fi\/totuuselokuvasta\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2016\/10\/apocalypsenow.jpg","_links":{"self":[{"href":"http:\/\/aavetaajuus.fi\/totuuselokuvasta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/388"}],"collection":[{"href":"http:\/\/aavetaajuus.fi\/totuuselokuvasta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/aavetaajuus.fi\/totuuselokuvasta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/aavetaajuus.fi\/totuuselokuvasta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/27"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/aavetaajuus.fi\/totuuselokuvasta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=388"}],"version-history":[{"count":50,"href":"http:\/\/aavetaajuus.fi\/totuuselokuvasta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/388\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":447,"href":"http:\/\/aavetaajuus.fi\/totuuselokuvasta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/388\/revisions\/447"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/aavetaajuus.fi\/totuuselokuvasta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/443"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/aavetaajuus.fi\/totuuselokuvasta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=388"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/aavetaajuus.fi\/totuuselokuvasta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=388"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/aavetaajuus.fi\/totuuselokuvasta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=388"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}