{"id":27,"date":"2015-11-03T12:13:34","date_gmt":"2015-11-03T10:13:34","guid":{"rendered":"http:\/\/aavetaajuus.fi\/totuuselokuvasta\/?p=27"},"modified":"2017-06-24T15:30:25","modified_gmt":"2017-06-24T12:30:25","slug":"spectre-kun-007-ampui-itseaan-jalkaan","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/aavetaajuus.fi\/totuuselokuvasta\/2015\/11\/03\/spectre-kun-007-ampui-itseaan-jalkaan\/","title":{"rendered":"Spectre – kun 007 ampui itse\u00e4\u00e4n jalkaan"},"content":{"rendered":"

!! VAROITUS !!<\/strong><\/span><\/p>\n

Mik\u00e4li et ole n\u00e4hnyt viimeisimpi\u00e4 James Bondin edesottamuksia valkokankaalla, ja haluat v\u00e4ltty\u00e4 juonipaljastuksilta, lopeta lukeminen t\u00e4h\u00e4n. Kiitos.<\/strong><\/span><\/p>\n

\"spectre\"<\/a><\/p>\n

K\u00e4vin katsomassa uuden 007-filmatisoinnin<\/a>, Spectren<\/a><\/em>, sen ensi-iltaviikonloppuna. Ennen kuin lytt\u00e4\u00e4n elokuvan, haluan kertoa miksi olen pit\u00e4nyt Daniel Craigin<\/a> Bondeista ja mik\u00e4 meni vikaan.<\/p>\n

Maailman tunnetuin salainen agentti<\/strong><\/p>\n

James Bond<\/a>, Brittien tiedustelupalvelu MI6<\/a>:n agentti 007. Mies jolla on lupa tappaa ja lupa tulla tapetuksi, juo mieluusti vodkamartininsa ravistettuna, ei sekoitettuna. Kaikki tuntevat h\u00e4net. Eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n ihme, sill\u00e4 ensimm\u00e4inen virallinen Bond-elokuva Dr. No<\/a><\/em> n\u00e4ki p\u00e4iv\u00e4nvalon vuonna 1962, yli 50 vuotta sitten. Sittemmin Bond on ehtinyt seikkailla valkonkankaalla parisenkymment\u00e4 kertaa, ensi-iltaan juuri saapunut Spectre on 24. Bond-filmatisointi.<\/p>\n

Bondin hahmo perustuu brittil\u00e4isen kirjailijan, Ian Flemingin<\/a> luomaan hahmoon, joka seikkaili kirjan sivuilla ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa vuonna 1953 ilmestyneess\u00e4 romaanissa Casino Royale<\/a><\/em>. Fleming kirjoitti yhteens\u00e4 kaksitoista Bond-romaania ja kaksi novellikokoelmaa. Jokaisen teoksen nime\u00e4 on k\u00e4ytetty elokuvan nimen\u00e4, joskin adaptaatiot ovat olleet hyvin vapaita: esim. Kuuraketti<\/em> kirjaa<\/a> ja elokuvaa<\/a> yhdist\u00e4\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 se, ett\u00e4 molemmissa tarinoissa on raketti.<\/p>\n

Bond-elokuvilla on tietty kaava, jota vuosien varrella on vaalittu tarkasti. Bond joutuu aina kiperiin tilanteisiin mit\u00e4 eksoottisemmissa paikoissa ymp\u00e4ri maailmaa, h\u00e4nt\u00e4 vastassa on vallanhimoinen, enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n hullu rikollisnero, joka uhkaa maailmanrauhaa. Pelastaakseen p\u00e4iv\u00e4n, Bondilla on ter\u00e4v\u00e4n \u00e4lyns\u00e4 ja nopeiden refleksiens\u00e4 apuna Q:n<\/a> antamia, mit\u00e4 erikoisempia teknisi\u00e4 vempaimia<\/a>: krokotiili\u00a0laser-s\u00e4teen ampuva rannekello, sukellusveneeksi muuttuva auto, rakettireppu, you name it. Meininki on hyvin korkealentoista ja kun pahiksia ei ole ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, Bond keskittyy yleens\u00e4 juopotteluun ja naisten kaatamiseen.<\/p>\n

Vuonna 1995 nimiroolissa n\u00e4hdyn Pierce Brosnanin<\/a> aikana Bondit kokivat aikamoisen inflaation, kun pilke silm\u00e4kulmassa p\u00f6kkel\u00f6iv\u00e4 James Bond toikkaroi n\u00e4enn\u00e4isesti aina vain mielikuvituksellisimmissa seikkailuissa. Tuolloin Bondeja vaivasi sama kuin muitakin vuosituhannen vaihteen toimintaelokuvia: cgi-tehosteet<\/a> olivat kehittyneet sen verran hyviksi – ja halvoiksi – ett\u00e4 niill\u00e4 pystyi tekem\u00e4\u00e4n ”melkein mit\u00e4 vain”, en\u00e4\u00e4 mielikuvitus oli rajana. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 toimintaelokuvissa alettiin panostamaan juonen ja asenteen sijaan isompiin r\u00e4j\u00e4hdyksiin ja erilaisiin tehostekohtauksiin, joiden tekeminen aikaisemmin oli ollut, jos ei mahdotonta, niin ainakin hyvin paljon vaikeampaa ja kalliimpaa. Bondeista tuli henget\u00f6nt\u00e4 bulkki-actionia, tusinatavaraa.<\/p>\n

Bond on aina tunnettu toinen toistaan mielikuvituksellisimmista vempaimista, mutta elokuvassa Kuolema saa odottaa<\/a><\/em> n\u00e4hty n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n auto<\/a> oli jo kaiken huippu. Samassa elokuvassa on my\u00f6s pahis, jolla on onnettomuuden j\u00e4ljilt\u00e4 timantteja naamassa. N\u00e4kisin ett\u00e4 tietty lakipiste oli saavutettu ja Bond oli tullut tiens\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n; t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4hty\u00e4 olisi vaikea ylitt\u00e4\u00e4 ettei se menisi totaalisen naurettavaksi pelleilyksi.<\/p>\n

Samana vuonna kuin Kuolema saa odottaa ilmestynyt, Matt Damonin<\/a> t\u00e4hditt\u00e4m\u00e4 Medusan verkko<\/em><\/a>\u00a0p\u00e4ivitti agenttiseikkailut 2000-luvulle osoittaen ett\u00e4 valtion salaisen asiamiehen seikkailut voivat olla my\u00f6s vakavamielisempi\u00e4, aikuisille suunnattuja elokuvia. N\u00e4kisinkin, ett\u00e4 juuri Medusan verkko ja sit\u00e4 seuranneet kaksi jatko-osaa muurasivat pohjaa James Bondin uusiutumiselle: Casino Royalelle<\/a><\/em>.<\/p>\n