Kuinka tehdään e-kirja

Tässä tekstissä kerron kuinka itse olen tottunut tekemään e-kirjoja. Esittelen joitakin työkaluja, verkkosivuja ja muita e-kirjan tekemiseen liittyviä, mielestäni oleellisia asioita.  E-kirjojen tekemiseen on olemassa useita erilaisia ohjelmia ja apuvälineitä online-konverttereista kalliisiin taitto-ohjelmistoihin. Itse olen pyrkinyt pääsemään mahdollisimman helpolla ja halvalla. Lisäksi olen ollut laiska opiskelemaan laajoja kokonaisuuksia, joten e-kirjojen tekemiseni on ollut enimmäkseen sirpaleista sähläämistä ja kantapään kautta oppimista. Todennäköisesti on olemassa useita kätevämpiä ja parempia tapoja tehdä kirjoja, mutta en ole vain vielä löytänyt niitä. Lisäksi olen jo jossain määrin tottumuksieni orja.

Eräs tottumuksista on tehdä kirjan taitto, eli tekstimassan jakaminen lukuihin ja ulkonäön määrittäminen Scrivener-ohjelmalla. Scrivener on erinomainen kirjoitusohjelma, mutta myös sen kyky eksportoida tekstiä erilaisiin formaatteihin on verraton. Scrivener on maksullinen, mutta hyötyyn nähden varsin halpa, 45 taalaa. Mac-ja Windows-versioissa on käsittääkseni jonkin verran eroavaisuuksia, ja koska itse käytän Macia, Windows-puolelle käsittelemäni asiat eivät välttämättä päde.

E-kirjan tekemisen aloitan siis tuomalla tekstimassan Scriveneriin. Jokaiselle luvulle tai novellille teen oma chapterinsa Scrivenerin kasiohierarkiaan. Eksportoidessa Scrivener osaa tehdä näistä omat kappaleet e-kirjaan ja automaattisen sisällysluettelon.

Yleensä esim. Aavetaajuuden paperikirjojen taittoa tehdessä on ollut tapana antaa tekstistä kirjoittajille taittotiedostosta eksportoidut pdf:t vihonviimeistä tarkistusta varten. Kirjoittajilta tulleet viimeiset korjaukset on tehty suoraan taittotiedostoihin. Niinpä esimerkiksi Murhamystiikassa taittotiedostojen sisällöt olivat muotoilemattomasta teksistä poikkeavat, joten ylenmääräistä korjailua välttääkseni toin tekstit taitto-ohjelmasta muotoiluineen Scriveneriin. Tämä oli virhe ja tuotti myöhemmin suuria ongelmia. Muotoilu esimerkiksi syystä tai toisesta kadotti joistain novelleista kirjaimia ja kokonaisia sanoja. E-kirja ehti olla myynnissä jonkin aikaa, ennen kuin asia huomattiin. Tämä oli äärimmäisen noloa, ja luultavasti jossain on vieläkin näitä viallisia kirjoja liikkeellä. En esimerkiksi tiedä, että onko kirjastoihin Ellibsin kautta myydyt kappaleet vieläkään päivittyneet korjattuun versioon…

Koodin siivoaminen html-roskasta oli varsin turhauttava prosessi.

Tekstiä ei voi kuitenkaan tuoda myöskään aivan raakana, sillä kursivointien, lihavointien ym. lisääminen käsin voi olla lähes yhtä turhauttavaa. Tekstin tulisi siis olla mahdollisimman valmis perusmuotoiluineen, mutta ilman taittoon liittyviä, esim. merkkitiheyteen vaikuttavia asetuksia. Osaan näistä asetuksista toki pääsee käsiksi myös Scrivenerillä, mutta esim. vaihteleva välistys tuottaa melko varmasti ongelmia.

Scrivenerin compile-asetuksiin en mene nyt sen syvemmälle, koska niistä voisi kirjoittaa kokonaan oman postauksensa. Scrivenerin asetukset eivät tässä suhteessa ole mitenkään intuitiivisemmasta päästä.

E-kirjaformaatin periaatteisiin kuuluu, että lukijan tahdosta – ja viime kädessä lukulaitteen ominaisuuksista riippuu, miltä teksti lopulta näyttää. Kirjan tekijän ei siis kannata yrittää pakottaa ulkoasua tiettyyn muotoon tekstin koon, fonttien jne. suhteen, vaikka fonttien upottaminen kirjatiedostoihin onkin periaatteessa mahdollista. Jos kuitenkin haluaa esimerkiksi otsikoihin hiukan vaihtelua, on ainoa varma tapa tehdä otsikkoteksteistä kuvatiedostot. Ed Ditto kertoo näppärän tavan tehdä sen Scrivenerissä, sekä pari muutakin otsikoihin liittyvää vinkkiä.

Kokeilin otsikkokuvia Murhamystiikassa ja useimmissa lukulaitteissa otsikot vaikuttavat näkyvän suurin piirtein niin kuin pitääkin. Uusimpaan Ja hän huutaa -antologiaan ajattelin  lisätä otsikkoihin linkit, jotka johtavat sisällysluetteloon. Tällainen ominaisuus oli eräässä lukemassani kirjassa, ja huomasin sen helpottavan kirjan selaamista. Tosin voi olla, että useimmille lukijoille tämä ominaisuus jää kokonaan huomaamatta, sillä kuviin ei tietenkään tule näkyviin linkkiä osoittavaa väriä tai alleviivausta.

Vaikka Scrivener on väkevä työkalu, sillä harvoin saa täysin valmista kirjaa aikaiseksi. Niinpä on hyvä päästä käsiksi myös kirjatiedoston sisälmyksiin. Sekä epub että Kindlen käyttämä mobi-päätteinen formaatti ovat käytännössä zip-pakettiin pakattua html-koodia. Kirjan saa siis auki vaihtamalla päätteeksi zip ja purkamalla pakkauksen. Tämän jälkeen html-koodia pääsee muokkaamaan millä tahansa tekstinkäsittelyohjelmalla. Olen esimerkiksi tavannut näin siivoilla meta-tietoja Elisa Kirjan ohjeistuksen mukaisiksi. Scrivenerin automaattisesti tekemät sisällysluettelotkin vaativat yleensä hiukan fiksailua, sillä mielestäni nimiölehtien ei tarvitse näkyä sisällysluettelossa. Kirjan sivujan järjestyksessä ja sisällysluetteloissa on omat niksinsä, joista kirjoitan ehkä joskus oman postauksensa.

Epub-kirjan purkaminen käy siis käden käänteessä, mutta uudelleenpakkaaminen ei sen sijaan onnistu yhtä helposti. Kirjan tiedostojen täytyy olla pakattu tietyllä tapaa, jotta kirja toimisi oikein. Pakkaamiseen on olemassa näppärä scripti, joka löytyy täältä.

On olemassa myös erinomainen Sigil-niminen ohjelma kirjan sisällön käsittelyyn, mutta se pirulainen vaatii OSX:n uusimman version, ja minullahan sitä ei tietenkään ole. Toinen melko hyvä työkalu on Calibre, mutta sitä on mielestäni jotenkin jähmeä käyttää ja lopputulos epäilyttää, joten olen mieluummin tehnyt muutokset käsin suoraan koodiin.

Kun kirja on valmis, on se syytä testata International Digital Publishing Forumin tarjoamalla Epub-validaattorilla rakenteellisten ongelmien varalta.

Lopullinen testaus kannattaa tehdä mahdollisimman monella lukulaitteella ja -ohjelmalla. Harmittavan harvat ohjelmat näyttävät epub-standardia oikein, joten paljoa painoa vinksalleen meneville kuville ym. ei kannata antaa. Itse olen käyttänyt jonkinlaisena standardina Adoben Digital Editionsia. Jos kirja näyttää sillä hyvältä, niin lopputulos ei voi aivan vikaan mennä. Lisäksi esim. Elisa Kirja käyttää oman lukuohjelmansa pohjana Digital Editionsia ja koska Elisa on Suomen johtava sähkökirjakauppa, kannattaa varmistaa, että teokset näyttävät heidän ohjelmallaan hyvältä.

Ameriikkojen Elisan, eli Amazonin Kindle-lukulaitteen oma .mobi-päätteinen formaatti poikkeaa vain hiukan epubista. Scriveneristä kirja on mahdollista eksportata suoraan myös mobiksi. Jos kuitenkin epub-muotoista kirjaa on ehtinyt jo paljon korjailemaan käsin, konversio epubista mobiin on helppo toteuttaa Amazonin omalla Kindle Previewer -ohjelmalla, joka kääntää tiedoston lennosta ja lisäksi esittelee miltä lopputulos näyttää Kindlen eri versioiden ruuduilla. Näppärää kuin mikä.

Tätä kirjoittaessa alkaa Ja hän huutaa -e-kirja valmistua. Tällä kertaa eniten säätöä ovat aiheuttaneet otsikkokuvien asettelut ja skaalaukset. Päädyin skaalaamaan ne ruudun koon mukaan, mikä valitettavasti aivan pienimmillä näytöillä (esim. puhelimella) saattaa aiheuttaa ongelmia. Katsotaan nyt miten lopulta käy.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *