Aihearkisto: Yleinen

Kuinka tehdään e-kirja

Tässä tekstissä kerron kuinka itse olen tottunut tekemään e-kirjoja. Esittelen joitakin työkaluja, verkkosivuja ja muita e-kirjan tekemiseen liittyviä, mielestäni oleellisia asioita.  E-kirjojen tekemiseen on olemassa useita erilaisia ohjelmia ja apuvälineitä online-konverttereista kalliisiin taitto-ohjelmistoihin. Itse olen pyrkinyt pääsemään mahdollisimman helpolla ja halvalla. Lisäksi olen ollut laiska opiskelemaan laajoja kokonaisuuksia, joten e-kirjojen tekemiseni on ollut enimmäkseen sirpaleista sähläämistä ja kantapään kautta oppimista. Todennäköisesti on olemassa useita kätevämpiä ja parempia tapoja tehdä kirjoja, mutta en ole vain vielä löytänyt niitä. Lisäksi olen jo jossain määrin tottumuksieni orja.

Eräs tottumuksista on tehdä kirjan taitto, eli tekstimassan jakaminen lukuihin ja ulkonäön määrittäminen Scrivener-ohjelmalla. Scrivener on erinomainen kirjoitusohjelma, mutta myös sen kyky eksportoida tekstiä erilaisiin formaatteihin on verraton. Scrivener on maksullinen, mutta hyötyyn nähden varsin halpa, 45 taalaa. Mac-ja Windows-versioissa on käsittääkseni jonkin verran eroavaisuuksia, ja koska itse käytän Macia, Windows-puolelle käsittelemäni asiat eivät välttämättä päde.

E-kirjan tekemisen aloitan siis tuomalla tekstimassan Scriveneriin. Jokaiselle luvulle tai novellille teen oma chapterinsa Scrivenerin kasiohierarkiaan. Eksportoidessa Scrivener osaa tehdä näistä omat kappaleet e-kirjaan ja automaattisen sisällysluettelon.

Yleensä esim. Aavetaajuuden paperikirjojen taittoa tehdessä on ollut tapana antaa tekstistä kirjoittajille taittotiedostosta eksportoidut pdf:t vihonviimeistä tarkistusta varten. Kirjoittajilta tulleet viimeiset korjaukset on tehty suoraan taittotiedostoihin. Niinpä esimerkiksi Murhamystiikassa taittotiedostojen sisällöt olivat muotoilemattomasta teksistä poikkeavat, joten ylenmääräistä korjailua välttääkseni toin tekstit taitto-ohjelmasta muotoiluineen Scriveneriin. Tämä oli virhe ja tuotti myöhemmin suuria ongelmia. Muotoilu esimerkiksi syystä tai toisesta kadotti joistain novelleista kirjaimia ja kokonaisia sanoja. E-kirja ehti olla myynnissä jonkin aikaa, ennen kuin asia huomattiin. Tämä oli äärimmäisen noloa, ja luultavasti jossain on vieläkin näitä viallisia kirjoja liikkeellä. En esimerkiksi tiedä, että onko kirjastoihin Ellibsin kautta myydyt kappaleet vieläkään päivittyneet korjattuun versioon…

Koodin siivoaminen html-roskasta oli varsin turhauttava prosessi.

Tekstiä ei voi kuitenkaan tuoda myöskään aivan raakana, sillä kursivointien, lihavointien ym. lisääminen käsin voi olla lähes yhtä turhauttavaa. Tekstin tulisi siis olla mahdollisimman valmis perusmuotoiluineen, mutta ilman taittoon liittyviä, esim. merkkitiheyteen vaikuttavia asetuksia. Osaan näistä asetuksista toki pääsee käsiksi myös Scrivenerillä, mutta esim. vaihteleva välistys tuottaa melko varmasti ongelmia.

Scrivenerin compile-asetuksiin en mene nyt sen syvemmälle, koska niistä voisi kirjoittaa kokonaan oman postauksensa. Scrivenerin asetukset eivät tässä suhteessa ole mitenkään intuitiivisemmasta päästä.

E-kirjaformaatin periaatteisiin kuuluu, että lukijan tahdosta – ja viime kädessä lukulaitteen ominaisuuksista riippuu, miltä teksti lopulta näyttää. Kirjan tekijän ei siis kannata yrittää pakottaa ulkoasua tiettyyn muotoon tekstin koon, fonttien jne. suhteen, vaikka fonttien upottaminen kirjatiedostoihin onkin periaatteessa mahdollista. Jos kuitenkin haluaa esimerkiksi otsikoihin hiukan vaihtelua, on ainoa varma tapa tehdä otsikkoteksteistä kuvatiedostot. Ed Ditto kertoo näppärän tavan tehdä sen Scrivenerissä, sekä pari muutakin otsikoihin liittyvää vinkkiä.

Kokeilin otsikkokuvia Murhamystiikassa ja useimmissa lukulaitteissa otsikot vaikuttavat näkyvän suurin piirtein niin kuin pitääkin. Uusimpaan Ja hän huutaa -antologiaan ajattelin  lisätä otsikkoihin linkit, jotka johtavat sisällysluetteloon. Tällainen ominaisuus oli eräässä lukemassani kirjassa, ja huomasin sen helpottavan kirjan selaamista. Tosin voi olla, että useimmille lukijoille tämä ominaisuus jää kokonaan huomaamatta, sillä kuviin ei tietenkään tule näkyviin linkkiä osoittavaa väriä tai alleviivausta.

Vaikka Scrivener on väkevä työkalu, sillä harvoin saa täysin valmista kirjaa aikaiseksi. Niinpä on hyvä päästä käsiksi myös kirjatiedoston sisälmyksiin. Sekä epub että Kindlen käyttämä mobi-päätteinen formaatti ovat käytännössä zip-pakettiin pakattua html-koodia. Kirjan saa siis auki vaihtamalla päätteeksi zip ja purkamalla pakkauksen. Tämän jälkeen html-koodia pääsee muokkaamaan millä tahansa tekstinkäsittelyohjelmalla. Olen esimerkiksi tavannut näin siivoilla meta-tietoja Elisa Kirjan ohjeistuksen mukaisiksi. Scrivenerin automaattisesti tekemät sisällysluettelotkin vaativat yleensä hiukan fiksailua, sillä mielestäni nimiölehtien ei tarvitse näkyä sisällysluettelossa. Kirjan sivujan järjestyksessä ja sisällysluetteloissa on omat niksinsä, joista kirjoitan ehkä joskus oman postauksensa.

Epub-kirjan purkaminen käy siis käden käänteessä, mutta uudelleenpakkaaminen ei sen sijaan onnistu yhtä helposti. Kirjan tiedostojen täytyy olla pakattu tietyllä tapaa, jotta kirja toimisi oikein. Pakkaamiseen on olemassa näppärä scripti, joka löytyy täältä.

On olemassa myös erinomainen Sigil-niminen ohjelma kirjan sisällön käsittelyyn, mutta se pirulainen vaatii OSX:n uusimman version, ja minullahan sitä ei tietenkään ole. Toinen melko hyvä työkalu on Calibre, mutta sitä on mielestäni jotenkin jähmeä käyttää ja lopputulos epäilyttää, joten olen mieluummin tehnyt muutokset käsin suoraan koodiin.

Kun kirja on valmis, on se syytä testata International Digital Publishing Forumin tarjoamalla Epub-validaattorilla rakenteellisten ongelmien varalta.

Lopullinen testaus kannattaa tehdä mahdollisimman monella lukulaitteella ja -ohjelmalla. Harmittavan harvat ohjelmat näyttävät epub-standardia oikein, joten paljoa painoa vinksalleen meneville kuville ym. ei kannata antaa. Itse olen käyttänyt jonkinlaisena standardina Adoben Digital Editionsia. Jos kirja näyttää sillä hyvältä, niin lopputulos ei voi aivan vikaan mennä. Lisäksi esim. Elisa Kirja käyttää oman lukuohjelmansa pohjana Digital Editionsia ja koska Elisa on Suomen johtava sähkökirjakauppa, kannattaa varmistaa, että teokset näyttävät heidän ohjelmallaan hyvältä.

Ameriikkojen Elisan, eli Amazonin Kindle-lukulaitteen oma .mobi-päätteinen formaatti poikkeaa vain hiukan epubista. Scriveneristä kirja on mahdollista eksportata suoraan myös mobiksi. Jos kuitenkin epub-muotoista kirjaa on ehtinyt jo paljon korjailemaan käsin, konversio epubista mobiin on helppo toteuttaa Amazonin omalla Kindle Previewer -ohjelmalla, joka kääntää tiedoston lennosta ja lisäksi esittelee miltä lopputulos näyttää Kindlen eri versioiden ruuduilla. Näppärää kuin mikä.

Tätä kirjoittaessa alkaa Ja hän huutaa -e-kirja valmistua. Tällä kertaa eniten säätöä ovat aiheuttaneet otsikkokuvien asettelut ja skaalaukset. Päädyin skaalaamaan ne ruudun koon mukaan, mikä valitettavasti aivan pienimmillä näytöillä (esim. puhelimella) saattaa aiheuttaa ongelmia. Katsotaan nyt miten lopulta käy.

Amazonin suomenkieliset Kindle-kirjat

Ensimmäinen Amazonissa julkaistu Kindle-kustanteeni näki valon pari päivää sitten.

Perinteisesti Amazon on ollut tärkein niistä paikoista, joissa englanninkielisen kirjallisuuden indievallankumouksen on nähty tapahtuvan, kiitos Amazonin Kindle Direct Publishing -palvelun. Palvelu on äärimmäisen helppokäyttöinen ja sen avulla kuka tahansa voi tuupata kirjan markkinoille. Isoille markkinoille.

Myös ostajan kannalta Amazon on helppokäyttöinen, kuluttajaystävällinen ja halpa. E-kirjat pysyvät edullisina mm. sen takia, että Amazonin provisio alle 10 dollarin hintaisista kirjoista on 35 %, mutta tästä kalliimpien kirjojen osalta 70%. Hintoja pitää matalana myös se, että kilpailu kaupassa on hurjaa. Esimerkiksi viimeisen 30 päivän aikana uusia julkaisuja on ilmestynyt 85 311 kappaletta.

Kindle Store on aivan hiljattain alkanut hyväksyä valikoimiinsa myös suomenkielisiä kirjoja. Niitä on myynnissä vasta kourallinen, esim. fiktiota vain 74 teosta, joista iso osa on lukukelvottomia, konekäännettyjä huijauksia. Yksikään suurempi kustantamo ei ole vielä ehtinyt apajille, lukuunottamatta Kustannusosakeyhtiö Teoksen muutamaa ylihintaista kirjaa. Nyt onkin oma- ja pienkustantajilla oiva tilaisuus lähteä valloittamaan vielä villinä virtaava Amazon!

Lisäksi Amazon tarjoaa erinomaisia ilmaisia työkaluja e-kirjan tekemiseen. Niistä tarkemmin jossain myöhemmässä postauksessa.

Amazon pyrkii toki markkinoimaan omaa Kindle-e-kirjalukijaansa, mutta e-kirjat saa auki myös ilmaisella Kindle-applikaatiolla. Vaikka fyysisest Kindle-lukijat eivät Suomessa ole vielä erityisen laajassa käytössä, voi useimmalla älypuhelimella ja tabletilla lukea Kindle-kirjoja. Uskoisin suomenkielisen valikoiman kasvaessa Amazonin saavan yhä enemmän asiakkaita myös Suomeste.

Mutta ei niin hyvää, ettei jotain pahaakin. Amazon kun on yhdysvaltalainen firma, toimii se yhdysvaltalaisen lainsäädännön alaisena ja joutuu pidättämään 30 prosentin veron yhdysvaltalaisessa kaupassa tehdystä myyntituloista. Amazonilla on toimipisteitä myös Euroopassa, mutta Suomeen e-kirjoja voi ostaa vain Amazonin USA:laiseta verkkokaupasta.

Suomen ja Yhdysvaltojen välillä on olemassa sopimus, joka mahdollistaa myyntiveron poistamisen, mutta tällöin julkaisijalla täytyy olla yhdysvaltaltalainen verotunnus. Ulkomaisten julkaisijoiden on mahdollista hankkia tämä tunnus, mutta se ei ole helppo tai nopea prosessi. Itse juuri laitoin tunnushakemuksen postiin, mutta pariin kuukauteen lienee turha odotella vastausta.

Mielenkiinnolla odotan, mitä Amazonin suomenkieliselle osastolle ilmaantuu ja minkälaisilla hinnoilla. Perinteisesti suomalaiset kirjat – niin paperi- kuin e-kirjat – ovat olleet kalliita. Tämä on ollut kuulemma pienen kielialueen syytä, vaikka itse epäilisin syyn löytyvän ennemminkin yrittämisen kalliudesta ja mammuttimaisista, jäykistä kustantamoista. Notkeilla pienkustantamoilla on nyt sauma tehdä indievallankumouksesta todellisuutta myös Suomessa.

Linkit:
Murhamystiikkaa – okkulttisia etsivätarinoita Amazonissa
Kindle Direct Publishing
Suomenkieliset fiktiot
Verohässäkkää

E-kirjapaino?

Tämän blogin tarkoitus on käsitellä digitaalisten kirjojen tekemistä, julkaisemista, myymistä, ostamista ja käyttämistä.

Itse olen jokusen e- ja äänikirjan tehnyt, vaihtelevalla menestyksellä. E-kirjat ovat vielä melko villi ja kesytön alue, jokainen lukijaohjelma tuntuu näyttävän kirjat vähän eri tavalla, ja standardeista huolimatta kirjoja tehdessä säätämään joutuu pirusti. Itse olen pyrkinyt käyttämään ilmaisia tai ainakin halpoja työkaluja, ja ne täydelliset ohjelmat ovat vielä hakusessa. Tarkoitukseni on tässä blogissa käydä läpi kirjantekemisen prosesseja ja samalla itsekin opetella tekemään parempia kirjoja. Ehkä näistä asioista on jotain hyötyä jollekin oma- tai pienkustantajalle.

Blogin toisen fokuksen olisi tarkoitus olla juuri oma- ja pienkustantamisessa. Digitaalisen levityksen on kovasti uhottu mullistavan kustannusalaa. Jotain on selvästi tapahtumassa, ja mielenkiinnolla seuraan sekä maailman että Suomen trendejä.

Tällaisin evästyksin tervetuloa e-kirjojen pariin. Toivottavasti löydät blogista tai blogin kautta mielenkiintoisia asioita ja keskustelua viriää. Jos digitaaliset kirjat eivät ole vielä erityisen tuttuja, vilkaise seuraavia linkkejä:

Aavetaajuuden e-kirjat ja äänikirjat
Elisa Kirja
Ellibs